Tilasin jokin aika sitten Threadlessin alehintaisia t-paitoja kesää varten. Paidat tulivat ongelmitta perille parissa viikossa ja sekä näyttävät että tuntuvat hyvältä. Hintaa kolmelle paidalla tuli postikuluineen noin 30 euron verran. Yllä paidat esiteltynä vähä rutussa ja suoraan paketista vedettyinä ja nyt vain odottelemaan kesää ja lämpimiä ilmoja :).
Tässä on lopultakin seuraava osa parranajoa käsittelevään artikkelisarjaani. Tällä kertaa päästään jo itse parran ajamiseen ja sitä koskevaan tekniikkaan. Moniteräisiä höyliä käyttäessä tekniikasta on turha murehtia sillä riittää, että ajaa edes vähän sinne päin, mutta perinteistä partahöylää käyttäessä ajotekniikalla on suurempi merkitys onnistuneeseen parranajoon. Tekniikan oppii luonnollisesti parhaiten itse tekemällä ja opettelemalla, mutta koitan tässä antaa hieman vinkkejä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Hyvä parranajo lähtee alkuvalmisteluista. Kuten aiemmissa artikkeleissa on jo mainittu, tämä käsittää ainakin kasvojen pesun sekä sopivan partavaahdon levittämisen kasvoille. Lavuaari kannattaa täyttää vaahdotusta ja ajoa varten kuumalla vedellä. Omasta mielestäni huolellinen parran valmistelu parranajoa varten on jopa tärkeämpää itse lopputuloksen kannalta kuin itse ajotekniikka. Alkuvalmistelujen jälkeen päästään itse parran ajamisen kimppuun.

Partaterien ja -höylien välillä on suuriakin eroja ja toiset voivat sopia paremmin omalle iholle kuin toiset. Joissakin partahöylissä terän purevuutta voi säätää omien mieltymysten mukaan. Hyviä perushöyliä ajamisen opetteluun ovat esimerkiksi Merkurin 34C Heavy Duty tai Mühlen R89 Closed Comb.
Partaa kannattaa ajaa aina terävällä partaterällä. Itselläni terän paras terävyys katoaa noin 2-5 parranajon jälkeen, terän merkistä ja mallista riippuen. Koska uudet terät maksavat noin 20 senttiä kappale, kannattaa terä vaihtaa mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Myös eri merkkisiä partateriä kannattaa kokeilla, koska niissä on oikeasti huomattavia eroja. Omalle parralle ja iholle sopivan terän löytää parhaiten itse testaamalla. Itselleni jotkut terät jättivät helposti jälkeensä verisen kaulan, siinä missä toisilla voi vetää paljon huolettomammin ja haavoja pelkäämättä.
Ajokulma on tärkeä perinteistä partahöylää käytettäessä. Optimaalinen terän kulma (siis terän, ei kahvan) ihoa vasten on noin 30 astetta. Liian suuri kulma raastaa ihoa ja liian pieni kulma ei aja partaa ollenkaan.

Perinteisellä partahöylällä parta ajetaan useampana ajona. Yleisesti käytetään 2-3 ajoa, joista ensimmäinen menee myötäkarvaan, toinen ristikarvaan ja kolmas vastakarvaan. Parta vaahdotetaan aina ajojen välillä. Tekniikoita voi itse soveltaa täysin vapaasti, eikä yhtä oikeaa tapaa ole kiveen hakattu. Partakarvoja ei siis ole tarkoitus poistaa kerralla, vaan niitä lyhennetään vähitellen. Tämän takia on hyvä muistaa, että partahöylää ei pidä painaa ihoa vasten, vaan se ennemminkin liukuu ihoa pitkin samalla partakarvoja lyhentäen.
Parranajo aloitetaan yleensä poskista ja ajaminen etenee poskia pitkin alaspäin kaulaa kohti. Tämän jälkeen ajetaan kaula, leuka ja lopuksi viikset. Omien karvojen kasvusuuntaa kannattaa tunnustella ennen ensimmäistä ajoa, koska se on jokaisella jonkin verran yksilöllistä. Itse opin kasvusuunnan ja vaikeat kohdat vähitellen yrityksen ja erehdyksen kautta ja jos haluaa, niin aivan ensimmäisen ajon voi tehdä esimerkiksi ylhäältä alaspäin (N-S, pohjoisesta etelään).
Ajamiseen käytetään lyhyitä ja perättäisiä vetoja niistä kohdista, joissa partavaahtoa on vielä jäljellä. Partahöylä kannattaa huuhdella ylimääräisestä partavaahdosta ja -karvasta säännöllisesti vetojen jälkeen. Vaikeissa paikoissa voi ihoa kiristää päätä kallistamalla ja toista kättä apuna käyttäen. Vetoja tehdessä on hyvä koko ajan muistaa oikean ajokulman säilyttäminen ja höylän tarpeeksi kevyt paine ihoa vasten.
Itse yleensä ajan oman partani kahdella ajolla, joista ensimmäisen vedän myötäkarvaan ja toisen ristikarvaan, jonka jälkeen saatan vielä siistiä joitain kohtia. Jos haluan lyhentää partani täysin lyhyeksi (BBS eli baby-butt smooth), vedän vielä kolmannen ajon vastakarvaan. Vastakarvaan ajaminen on kaikkein haastavin osa parranajoa. Parta kannattaa valmistella sitä varten kosteuttamalla kuumalla vedellä ja levittämällä partavaahto huolellisesti. Vastakarvaan ajaessa jätän kaikkein herkimmät paikat kuten viikset täysin rauhaan.
Oikean tekniikan opettelu on loppujen lopuksi helppoa, kun muistaa muutamat perusasiat.
Kun parta on saatu ajettua riittävän lyhyeksi, paikataan haavat esimerkiksi haavapuikolla ja lisätään aftershave. Näistä lisää artikkelisarjan seuraavassa jaksossa.
Blogi on ollut muiden kiireiden vuoksi hieman tauolla, mutta on nyt tekemässä vähitellen paluuta. Blogialusta muutti eilen uudelle palvelimelle ja tästä on varmasti apua säännöllisiin hidasteluongelmiin. Uutta parranajeluartikkelia on myös tulossa ja muutenkin tiiviimpää päivitystahtia eri aiheista, joita on tässä tauon aikana ehtinyt miettiä :).